Yhteiskehittäminen voimaannuttaa

”Sain vahvistuksen siitä, että meitä on paljon saman asian ympärillä.” ”Sain jonkinlaisen käsityksen muiden toiminnasta lasten ja perheiden kanssa.” ”Ymmärrys lisääntyi toisten tekemästä työstä.”

Näin reflektoivat hyvinvoinnin monialaiset ammattilaiset Kokeilukeskuksen erään kunnan toimijoiden kanssa pidetyn tunnustelutyöpajan kokemuksia. Yhteiseksi teemaksi he olivat valinneet hyvinvoinnin.

Tuhannet ihmiset työskentelevät lasten, nuorten ja perheiden kanssa päivittäin. Kaikki tekevät hyvää työtä, mutta usein kovin yksin. Kiire ja organisaation rakenne eivät anna mahdollisuuksia yhdessä tekemiseen, vaikka halua siihen olisi. Minimissään yhteistyötä pyritään tekemään pari kertaa vuodessa. Mutta onko se riittävää? Tukeeko se arjen ongelmien ratkaisemista?

Jokainen meistä kohtaa sekä iloa, että myös riittämättömyyden tunnetta työskennellessään lasten ja nuorten kanssa. Kompleksinen maailma ympärillä luo perheille monesti heistä riippumattomia haasteita. Vaikka systeemimme on ainakin periaatteessa toimiva niin koulutuksen kuin hyvinvoinninkin suhteen, hyvinvointi näyttäytyy pahoinvointina yhä useammissa perheissä.  Samalla on todettava, ettei hyvinvointia pystytä ratkaisemaan enää yksin koulun väen omin voimin.

Mistä yhteiskehittämisessä on kyse? Keitä siinä voi olla mukana?

Muutos edellyttää prosessia, jossa lähdetään yhdessä tarkastelemaan ongelmaa: miltä se näyttää tällä hetkellä konkreettisesti. Edellä mainitussa kunnassa monimutkainen ongelma näyttäytyi huumeiden käytön räjähdysmäisenä nousuna sekä väkivallan lisääntymisenä kouluissa päivittäiseksi kohdistuen oppilaiden lisäksi myös opettajiin.

Joskus toteutamme kehittämishankkeita, joissa itse asiakkaat, kuten lapset tai perheet eivät itse ole mukana. Kehittämistyössä voivat kuitenkin olla mukana kaikki, joita asia koskee tai jotka tekevät työtä asian parissa. Mukana voi olla asiakkaiden lisäksi alan moniammatillisia toimijoita, järjestöjä, yrityksiä, toisen sektorin toimijoita, jne. Kun joukko monipuolistuu, ideatkin moninkertaistuvat. Äkkiä huomaamme, että rikastamme toinen toisemme ideoita, ajatuksia, osaamista ja tapaa toimia.

Yhteiskehittäminen luo jokaiselle yhdenvertaisen mahdollisuuden vaikuttaa ja olla luomassa erilaisia kokeiluja ongelman ympärille. Kokeilujen kautta näemme, mikä näyttää toimivan, mikä ei.

Kehitettävä asia ei välttämättä muutu tai ongelma ratkea, jos yritetään saada järjestelmää paremmaksi sitä hieman viilaamalla. Muutosta tarvitaan koko systeemissä. Kohtaaminen eri ammatti-ihmisten kesken vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta myös kuntatoimijoiden kesken. Tulevaisuuden positiivisena haasteena on vaikkapa maakunnan palveluiden kehittäminen asiakkaiden kanssa. Tutkien ja kokeillen on hyvä mennä myös kohti uutta toimintakulttuuria.

Tunnustelutyöpajaan osallistuneiden kommentit olivat kannustavia kokeilevan kulttuurin jatkamiseksi. ”Sain draivia ja intoa.” ”Haluan tehdä ruohonjuuritason yhteiskehittämistä.” ”Sain ajatuksia ja ehkä vähän toiveikkuutta.” Luulenpa, että yhteiskehittämisessä itää uusi siemen – toivo paremmasta. Siksi, että teemme sen yhdessä!

Anneli Rautiainen, Kokeilukeskuksen päällikkö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Voimanlähteenä WordPress.com.

Ylös ↑

%d bloggers like this: