Kokeileva kehittäminen yhdessä luo uutta toimintakulttuuria

Miltä tuntuu, kun tuttu ja turvallinen tapa tehdä asioita omassa työssä ei enää toimi? Miten tunnistamme tarpeen oppia pois vanhasta ja tehdä tilaa uudelle? Entä mikä saa meidät luopumaan vanhasta ja muuttamaan totuttuja käytäntöjä? Toimintaympäristön muutos etenee usein hiipien, mikä vaikeuttaa muutostarpeen tunnistamista.

Muutostarve saattaa näyttäytyä asiakkaiden palautteissa tai ongelmina, jotka eivät ratkaisuista huolimatta häviä. Monimutkaisten ongelmien aikana tarvitaan yhä enemmän kykyä tunnistaa hiljaisia signaaleita ja herkkyyttä oivaltaa uusien ratkaisujen tarve. Arjen kiireessä tunnistamiselle harvoin jää aikaa, ja erilaisia haasteita ratkaistaan yksi kerrallaan.

Kasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijat tunnistivat Opetushallituksen Majakka- ja Loisto -verkostojen tapaamisissa eri puolella Suomea syksyllä 2017 yhteisiä ongelmia oppijan polulla. Päiväkotien, koulujen ja sivistystoimen asiantuntijoita mietityttää, miten valtakunnalliset suunnitelmat viedään arkeen. Miten syntyy uudistuksien edellyttämä toimintakulttuuri? Lisäksi huolta herättää oppijan ja perheiden osallisuus ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutuminen oppimisessa. Erilaiset ongelmat kasaantuvat ja syrjäytymisen ensimmäiset merkit saatavat olla tunnistettavissa jo varhain. Oppijoiden ja perheiden hyvinvoinnin haasteet edellyttävät yhä tiiviimpää vuorovaikutusta eri koulutusasteiden ja siilojen välillä.

Koulut eivät voi ratkaista monimutkaisia ongelmia yksin: kehittämistyössä tarvitaan ymmärrystä siitä, keiden tulisi koulussa näyttäytyviä ongelmia ratkaista ja miten. Voisiko yhteiskehittämisestä olla apua?

Perinteinen yhteistyö on eri asia kuin yhteiskehittäminen. Yhteistyö voi pahimmillaan vahvistaa olemassa olevia ammatillisia siiloja, kun taas yhteiskehittämisessä sitoudutaan kehittämään erilaisiin haasteisiin ratkaisuja tasa-arvoisesti. Hierarkiat ja sektorit menettävät merkitystä tavoiteltavien vaikutusten rinnalla.

Ratkaisevaa yhteiskehittämisessä on se, miten erityyppinen tieto muuntuu vuorovaikutuksessa käytännön toiminnaksi, kuten kokeiluiksi. Esimerkiksi koulut voivat pysähtyä tarkastelemaan hyvinvoinnin haasteita oman alueen muiden koulujen, neuvoloiden, perhetyöntekijöiden, psykiatristen hoitajien, nuorisotyöntekijöiden järjestöjen, lasten ja perheiden kanssa. Asiakkaiden kokemukset ja näkökulmat ongelmista ja ratkaisuista voivat yllättää, kun niitä kuuntelee empaattisesti ja avoimesti.

Kokeilemalla kehittäminen on hyvä väline silloin kun haetaan tietoisesti ja avoimesti uusia ratkaisuja.  Kokeilujen opit voivat auttaa luopumaan toimimattomista käytännöistä, jotka kuormittavat koulujen arkea. Mitä vähemmän ongelmasta tai haasteesta tiedetään, sitä tärkeämpää on ensin kokeilla pienesti, luoda useita eri vaihtoehtoja, hylätä nopeasti ei-toimivat vaihtoehdot ja kehittää toimivilta vaikuttavia eteenpäin. Vaihtoehtoisten ratkaisujen testaaminen voi lisätä kykyä kohdata yhä monimutkaisemmaksi käyviä ongelmia koulun arjessa.

Kokeilemalla kehittäminen ruokkii uteliaisuutta ja innovatiivisuutta, ja mahdollistaa toimintakulttuurin muutoksen. Kokeilemalla yhteiskehitetty malli on usein helppo vakiinnuttaa toimintakulttuuriin, sillä se ratkaisee merkityksellisen ongelman ihmisten arjessa. Kukaan ei silloin tarjoile valmista ratkaisua kuulematta ihmistä. Osallisuus, mahdollisuus vaikuttaa omaa työtä tai elämäntilannetta koskeviin ratkaisuihin lisää niiden mielekkyyttä ja vaikuttavuutta.

Kokeilukeskuksen tehtävä on tukea koulutuksen järjestäjien ja varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin muutosta. Valtakunnallisena toimijana etsimme kokeilujen ja yhteiskehittämisen avulla oppeja siitä, miten oppiminen ja toimintakulttuuri uudistuvat systeemisesti. Työskentelemme kuntien kanssa ja fasilitoimme eri taustoista tulevien ihmisten yhdessä toteutettua kehittämistyötä. Meidän roolimme on myös tukea laajempien kokeilujen käynnistymistä eri puolilla Suomea. Näiden kokeilujen opit voivat myös valottaa sitä, miten yhdenvertaisuus voi kasvatuksen ja koulutuksen alalla yhteiskunnassamme toteutua, tässä ajassa.

Paula Tyrväinen
Kehittäjä, Kokeilukeskus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Voimanlähteenä WordPress.com.

Ylös ↑

%d bloggers like this: