Johtajuus muutoksessa

Harjoittelen jazz-bändin johtamista. Bändissäni on viisi sitoutunutta, osaavaa ja tavoitteisiin kunnianhimoisesti pyrkivää jäsentä. He ovat innokkaita kokeilijoita ja innovoijia. Jokaisella on omat vahvuutensa ja kokemuksensa. Kaikki ovat valmiita oppimaan uutta. Meillä ei ole sovittuja työnkuvia. Teemme työmme yhdessä, yksin tai pareittain. Työparit vaihtuvat tehtävien myötä. Kaikki saavat tehdä työtä omalla vahvuusalueellaan, mutta myös haastaa itsensä kehittymään heikommalla osaamisen alueellaan.

Lähes vuosi sitten päätimme, että tiimimme on itseohjautuva, tai ainakin lähtee kokeilemaan sellaista tapaa toimia. Uusi tapa johtaa ja tehdä työtä ei synny yhdessä yössä tai pelkällä tahdolla. Se vaatii harjoittelua ja reflektointia. Itseohjautuvuutta tulee harjoitella niin esimiehen kuin alaisenkin näkökulmasta. Itseohjautuvuus edellyttää avointa ja jatkuvaa kommunikointia. Jokaisen tulee antaa tilaa toiselle ja ottaa oma tilansa. Johtajuus vaihtuu eri tilanteissa. Tiimin palaverien ja työskentelyjen vetäjä vaihtuu. Jokaisella on oma vuoronsa johtaa.

Huomaan, että väistyessäni joku ottaa sujuvasti johtamisen itselleen. Se on samalla kokeilua kohti erilaista toimintakulttuuria. Luottamus rakentuu vähitellen. Kommunikointi ja kuunteleminen ovat välttämättömiä taitoja, jotka kehittyvät työtä tehdessä. Hyvästä vuorovaikutuksesta hyödymme kaikki. Vuorovaikutuksessa tavoittelemme pääsemistä vielä syvemmälle, dialogisuuteen.

Esimiehenä on ollut vaikea joskus olla hiljaa ja antaa virran viedä, päästää irti kontrollista. Huoli tavoitteellisen työn toteutumisesta toisella tavalla vaatii minulta uudenlaista luottamusta ja kärsivällisyyttä. Olen huomannut, että voin mahdollistaa työnteon edellytyksiä, fasilitoida asioita, antaa tiimin yhdessä löytää ratkaisun ja vahvistaa jokaisen työntekijän panosta positiivisella palautteella.

Johtajuudessa on vuosien aikana ollut erilaisia virtauksia: jaettu johtajuus, osallistava johtajuus, mahdollistava johtajuus, ihmisten johtaminen, muutosjohtajuus, ketterä johtaminen jne. pyörivät puheissamme. Alamme nopeasti käyttää oikeita trenditermejä, vaikka johtaminen olisi käytännössä hierarkkista tehtävien jakamista. Mutta jos pysähdymme keskustelemaan, mitä vaikkapa jaettu johtajuus on, saamme lähes yhtä monta määritelmää ja esimerkkiä sen toteutumisesta kuin on johtajaakin. Trendeissä hengaileminen onkin eri asia, kuin oman johtajuuden kehittäminen tämän ajan työelämään sopivaksi.

Tällä hetkellä johtamisteorioissa puhutaan uudistumisesta, innovaatioista sekä itsensä johtamisesta. Johtaminen toteutuu joustavilla ja kokeilevilla työtavoilla. Arvot ovat jaettuja. Päätöksenteko on hajautettua. Tilanteet nähdään muuttuvina ja ratkaisuja etsitään yhdessä. Asiakkuus on keskiössä. Dataa ja ennakointitietoa hyödynnetään. Itselle parhaiden työtapojen tunteminen ja sen osaamisen jakaminen toisille luo päivittäin uutta toimintakulttuuria. Oppiminen ja kehittyminen ovat jokaisen työntekijän jatkuvia prosesseja.

Petra Katainen toteaa uudessa pro gradu työssään, että koulutuksen alalla on tutkittu paljon opettajuutta, mutta vähemmän johtajuutta. Julkisella sektorilla johtajuuden muutos on pahasti jäljessä siitä, mitä se on tämän päivän yrityselämässä. Kun seuraan lasteni työelämää, ihailen sitä, kun he puhuvat heimoista, kertovat, ettei kukaan voi onnistua työssä ilman toisia ja kuinka onnistumisia juhlitaan yhdessä hyvinvointia unohtamatta.

Heimopäällikkö on tärkeä, vaikka omaa työtä tulee osata johtaa. Kaikilla ei tarvitse olla samaa osaamista ja joka päivä arjessa jokainen kysyy neuvoa toiselta. Tuollaiset työpaikat ovat todellisia oppivia yhteisöjä, joita me vasta tavoittelemme. On siis aika siirtyä asioiden johtamisesta mahdollistavaan työntekijöiden itseohjautuvuuteen ja kokeilujen kautta toimimiseen myös kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla.

Kataisen opinnäytetyön aiheena on osuvasti: Kun johtaa, on löydettävä oma tapa tehdä sitä. Pitkän esimiestyöni taipaleella olen uuden edessä. Haluan oppia itseohjautuvuutta ja kokeilevaa toimintaa. Haastan itseni toimimaan toisin ja kasvamaan johtajuudessa ja dialogisuudessa. Olen onnekas, koska esimerkkinä minulla on esimies, joka kannustaa tähän ja toimii itse niin kuin opettaa. Eräänä päivänä hän totesi minulle: Anneli, anna vain tilaa.

Olen onnekas myös siksi, että minulla on juuri tämä Kokeilukeskuksen tiimi, jonka kanssa saan kasvaa ja joka haastaa minua kasvuun. Jazz-bändistämme tulee positiivisesti riippuvainen ja toisiaan tarvitseva. Vaikka vielä emme ole saavuttaneet sitä, jatkamme soittamista, sooloja ja tutteja, kunnes sointi luo uutta innovatiivista soundia jopa kasvatuksen ja koulutuksen koko sävelmaailmaan.

Anneli Rautiainen
Kokeilukeskuksen päällikkö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Voimanlähteenä WordPress.com.

Ylös ↑

%d bloggers like this: