Kokeilijat ympäri Suomen valtasivat Opetushallituksen

Kokeilupäivänä 27.3. kokeiluohjelmassa mukana olevat 12 tiimiä kunnista ympäri Suomen saapuivat Opetushallitukseen jakamaan oppeja kokeilevasta kehittämisestä koulun arjessa. Kokeiluohjelma on Kokeilukeskuksen käynnistämä, perusopetuksen kehittäjille suunnattu vuoden mittainen tuettu muutoksen polku. Käynnistimme testiluontoisen ohjelman, jotta voisimme lähestyä koulutusjärjestelmän uudistumista samanaikaisesti kahdesta näkökulmasta: lisätä tekemällä oppimista, kokeiluja ja yhteiskehittämistä koulutuksen järjestäjien ja koulujen parissa sekä toisaalta etsiä ja testata uutta tapaa opetushallinnossa ohjata ja tukea valtakunnallisten tavoitteiden toteuttamista ja kehittämisrahoituksen käyttöä.

Valitsimme ensimmäisen, lokakuussa 2018 käynnistyneen kokeiluohjelman osallistujat perusopetuksen innovatiivisiin hankkeisiin valtionavustusta saaneiden kuntien joukosta. Hankkeiden teemat vaihtelevat tunnetaidoista tekoälyyn, työelämäpolkuun ja hyvinvoinnin lisäämiseen koulun arjessa. Kokeiluohjelman ollessa puolivälissä halusimme tarjota myös Opetushallituksen väelle mahdollisuuden tulla kuulemaan ja tapaamaan kokeilevan kehittämisen polulla olevia tiimejä; opettajia ja muuta koulujen henkilökuntaa, rehtoreita, ja sivistysjohtajia eri puolilta Suomea. Yhteisissä keskusteluhetkissä päivän aikana kuultiin paitsi onnistumisista myös matkan varrella kohdatuista haasteista.

Kokeilupäivän tunnelmia 27.3.2019

Kokeilut vapauttavat energiaa ja syventävät ymmärrystä haasteista

Vaikka testiluontoinen ohjelma on vielä kesken, kertovat osallistujien kokemukset koulutusjärjestelmän uudistumisen kannalta kiinnostavista asioista. Innostavat, ja joissain tapauksissa myös yllättävät kokemukset oppijoiden ja sidosryhmien mukaan ottamisesta kokeiluihin ovat avanneet kokonaan uusia näköaloja tekemiseen – aloittamalla kehittäminen kevyesti tunnin ja päivän testeillä on madaltanut kynnystä ottaa kohderyhmät mukaan heti alkuvaiheessa.

”Ehdottomasti tämän kokeilevan kehittämisen suurin anti on ollut se, että me ollaan saatu toisesta hankkeesta sellaista positiivista energiaa, että me jaksetaan tätä pöhinää viedä eteenpäin. Ja sitten se, että mitä virheitä me ei koskaan toisteta, niin on se oivallus, että yksin me ei koskaan lähdetä hankkeita vetämään vaan yhdessä ollaan paljon enemmän kuin yksi.” – Pirkko-Liisa Aatola, Ällienjakomo -kokeilu, Nokia

”Ainakin semmoinen hyvä havainto. että tämä vapauttaa aika paljon. Että jos ajattelee perinteistä hanketyötä niin pitää jo olla tietyt jutut, mitkä pitäisi jo onnistua ja näin, niin nyt tässä on vähän toisenlainen asetelma. Tämä on tosi mukavaa, että katsotaan vähän mihin tämä vie ja mitä tässä matkan varrella voi tulla.”  -Katri Lehtovaara, Grani Goes Smart -kokeilu, Kauniainen

Monet tiimit ovat kokeneet pienin askelin etenemisen luovuutta lisääväksi – kehittämisessä on voitu päästää irti onnistumisen pakosta ja perinteisen raskaan hankesuunnittelun toimintatavoista, joissa suunnitelmaan kirjatut, monivuotiset tavoitteet toteutetaan hinnalla millä hyvänsä. Tähän verrattuna kokeilevassa kehittämisessä käytetään alussa paljon aikaa ongelman ymmärtämiseen ja muutostavoitteen määrittelyyn. Useampi tiimi on kertonut meille, kuinka ymmärrys käsillä olevasta kehittämishaasteista on syventynyt tai kuinka tavoitteet ovat jopa muuttuneet ensimmäisten testien myötä.

”Kaikkia pieniä kokeiluja kannattaa tehdä, jokaisesta oppii ja pääsee aina eteenpäin ja tietää taas mitä tehdä seuraavaksi. Et jokainen kokeilu on kannattanut, niistä on saanut uutta pontta sitten seuraavaan.”
 – Tiina Alanen, Kaikki kouluun! -kokeilu, Kurikka

” Se maali vähän vaihtuu eikä se ole niin tärkeä, vaan tämä matka sinne maaliin on ehkä se arvokkaampi asia” – Minna Matikainen, Grani Goes Smart -kokeilu, Kauniainen

Kokeilussa epäonnistumisesta oppimisessa onnistumiseen

Toisaalta mukana olevat ovat tuoneet esiin myös sitä, että uuteen tekemisen tapaan siirtyminen ei ole aivan mutkatonta. Koulujen arkea vaivaava kiire, minuuttiaikataulut ja ajan löytäminen yhteiselle kehittämiselle ovat nousseet esille monessa kokeilijoiden kanssa käymässämme keskustelussa. Myös sidosryhmien sitoutumisessa ja pitkäjänteisessä tekemisessä on joissakin tiimeissä kohdattu haasteita: juuri kun koulun väki on saatu syttymään uudella tavalla tekemiselle, on sivistystoimen mielenkiinto siirtynyt jo uusiin painopisteisiin ja hankehakuihin.

Meille Kokeilukeskuksessa yhä kiinnostavammaksi kysymykseksi onkin noussut se, miten kokeilujen kokemuksista, onnistumisista ja epäonnistumisista kerrotaan eteenpäin. Miten kokeiluja voidaan arvioida niin, että maaliin pääsemisen lisäksi myös matkan aikana opittu tulee huomioiduksi? Kokeilevaan kehittämiseen olennaisesti liittyvä jatkuva arviointi ja yhteinen oppiminen ovat asioita, jotka eivät tapahdu itsestään. Kokeiluohjelman loppusuoran keskeinen tavoite on yhdessä osallistujatiimien kanssa mallintaa vuorovaikutteista, yhteistä oppimista tukevaa arviointitapaa kokeiluille.

Myös kokeiluohjelmasta kokonaisuutena kertyneitä oppeja kehitetään edelleen osana Opetushallituksen työtä. Syksyllä alkavaan #Paraskoulu -kiihdyttämöön pääsevät mukaan Peruskoulufoorumin valtionavustusrahaa saaneet hankkeet.