Kokeilukeskuksen matkassa

Kesäloman kynnyksellä on hyvä pysähtyä hetkeksi ja tarkastella kuluneen lukuvuoden tapahtumia; mitä teimme, mitä opimme, mitä haasteita vuosi toi tullessaan. Kokeilukeskukselle tämä kesä on erityinen virstanpylväs, sillä olemme puolimatkassa Kokeilukeskuksen nelivuotista toimikautta. Siksi on ajankohtaista jakaa havaintoja ja oppeja, joita olemme kerryttäneet kuluneen parin vuoden aikana. Innovaatioyksikkönä toimiminen muutoksen läpi kahlailevassa Opetushallituksessa on ollut suurelta osin myötätuulinen, mutta toki vastatuuleen kulkemista ja epämukavuusalueella oloakin olemme harjoitelleet.

Kokeilukeskuksen matka alkoi kasvatuksen ja koulutuksen tilan ja tarpeiden ymmärryksestä

Ensimmäisen toimintavuotensa aikana Kokeilukeskuksen tehtävänä oli löytää oma ääni ja toimintamalli. Toimimme laajasti eri sidosryhmien kanssa: tapasimme lukuisia tutkijoita ja toimijoita Suomesta ja ulkomailta liittyen oppimiseen, kokeilutoimintaan ja systeemin muutokseen. Lisäksi kartoitimme sekä kotimaisia että ulkomaisia kokeilutoimijoita löytääksemme selkeän oman profiilin toiminnallemme. Lukuisten oppilaitos- ja kouluvierailujen avulla syvennämme edelleen ymmärrystä kasvatuksen ja koulutuksen tilasta sekä kohderyhmien tarpeista.

Mitä on kehittämistyö valtakunnallisesti eri puolilla Suomea? Millä vireellä kehittämistyötä tehdään? Onko se tasavertaista kaikkialla? Ja miten eri tasot systeemissä keskustelevat keskenään? Lukuvuoden 2017-2018 aikana keskityimme toiminnassamme nykytilan kartoittamiseen kasvatuksen ja koulutuksen alalla työskentelemällä Opetushallituksen Majakka ja Loisto -verkostojen kanssa. Samalla tiimimme oli yhteydessä erilaisiin kuntiin ja niiden sivistysjohtoon. Toiminta kohdistui myös pieniin kuntiin, jotka eivät ole olleet aktiivisesti viime vuosina mukana valtionavustushankkeissa. Työskentely kuntien kanssa jatkui keväällä 2018 kokeilutyöpajoina, joissa tarkasteltiin, miten kokeilevaa kehittämistä kunnissa voisi käynnistää. Moniammatillisten toimijoiden kanssa testasimme paikallisten ongelmien määrittelyä ja kokeiluaihioiden muotoilua dialogien ja kokeilevan kehittämisen työkalujen avulla.

Havaitsimme, että koulutuksen alalta puuttuu suunnitelmallinen kokeilutoiminta; perinteisen hankekehittämisen rinnalle tarvitaan uudenlaista, suunnitelmallista kokeilevaa kehittämistä ja yhteiskehittämistä.

Nykytilan kartoituksen ja kuntatyön prosessin avulla havaitsimme, että koulutuksen kehittämisverkostoissa tehtävä yhteistyö ja parhaiden käytäntöjen levittäminen eivät yksinomaan riitä muutoksen vauhdittamisessa. Havaitsimme, että koulutuksen alalta puuttuu suunnitelmallinen kokeilutoiminta; perinteisen hankekehittämisen rinnalle tarvitaan uudenlaista, suunnitelmallista kokeilevaa kehittämistä ja yhteiskehittämistä. Ja kunnilla on merkittävä rooli tässä muutoksen mahdollistamisessa.

Lisäksi havaitsimme tarvetta uudistaa ja vahvistaa vuorovaikutusta hallinnon sekä kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien välillä. Lukuvuoden 2018-2019 aikana olemme vahvistaneet uudenlaista tapaa rakentaa ja toteuttaa vuorovaikutusta hallinnon ja kuntien välillä tuomalla Erätauko-dialogimenetelmän Opetushallituksen alueellisiin tilaisuuksiin ja käyttämällä sitä erilaisissa kuntatyöskentelyn vaiheissa.

Kokeiluohjelmalla systemaattista tukea ja ohjausta kehittämistyöhön

Verkostoissa ja kunnissa tapahtuneen työskentelyn tuomien oppien ja havaintojen siivittämänä käynnistimme syksyllä 2018 vuoden mittaisen Kokeiluohjelman, jossa on mukana 12 kokeilu-, kehittämis- ja innovaatioavustusta saanutta hanketta. Ohjelman tarkoituksena on tukea toimintakulttuurin muutosta kokeilevan yhteiskehittämisen avulla. Siihen osallistuvia hankkeita tuetaan kokeilevassa kehittämisessä, ja he saavat vertaistukea sekä palautetta toisiltaan. Samalla kokeilemme uusia ohjauksen menetelmiä, joita voidaan mahdollisesti ottaa käyttöön laajemmin Opetushallituksessa kehittämistyössä. Kokeiluohjelman kehittämistyötä on tukenut Demos Helsinki. Kokeiluohjelma jatkuu vuoden 2019 loppuun saakka ja siihen liittyy kiinteästi myös sekä oppimisen mallin että uudenlaisen yhteistä oppimista edistävän, ihmislähtöisen ja moninäkökulmaisen arviointimallin kehittäminen kokeilujen vaikuttavuuden tukena.

Kokeilukeskuksen väliarviointi nosti esiin vahvuudet ja heikkoudet

Helmikuussa 2019 Kokeilukeskus teetti Kansallisella koulutuksen arviointikeskuksella (Karvi) ulkoisen kehittävän arvioinnin. Arvioinnissa keskeisiä vahvuuksiamme olivat mm. sitoutunut asiantuntijatiimi, laadukas vuorovaikutus toimijoiden kanssa sekä Kokeilukeskuksen toiminta systeemisen muutoksen rohkaisijana. Keskeisiä kehittämiskohteita puolestaan olivat tavoitteenasettelun täsmentäminen, oppimismallin kehittäminen systeemiseen muutokseen, viestinnän, vuorovaikutuksen ja dokumentoinnin kehittäminen, uusien toimintatapojen ja -mallien selkiyttäminen sekä Kokeilukeskuksen toiminnallisten kytkösten vahvistaminen erityisesti ennakointi-, innovaatio- ja kehittämistoimintaan. Olemme käyneet kehittämiskohteet oppivien silmälasien kautta läpi ja niiden kehittämiseen panostamme jatkossakin.

Mitä luvassa syksyllä?

Suuntaamme toimintaamme eteenpäin suunnittelun, tekojen, kokeilujen ja reflektoinnin syklissä: pyrimme jatkuvasti oppimaan omasta toiminnastamme ja toimintaympäristöstä niin kasvatuksen ja koulutuksen kuin hallinnonkin alalla. Tavoitteena on kuntatasolla tukea toimintakulttuurin muutosta etsimällä ja testaamalla uusia malleja kokeilla, kehittää ja oppia yhdessä. Tulevana syksynä 2019 Kokeilukeskus aloittaa kokeilevan yhteiskehittämisen työskentelyn Uusi Peruskoulu -ohjelman kehittämisrahoitusta saaneiden kuntien kanssa. Tämä työskentely on jatkoa Kokeiluohjelmassa syntyneen kokeilumallin ja vaikuttavuuden arvioinnin mallin edelleen kehittämiselle.

Lisäksi kartoitamme innovaatioiden leviämisen mahdollistavia ja estäviä tekijöitä yhdessä HundrEDin kanssa. Tavoitteenamme on kartoituksen avulla saada tietoa siitä, mikä hidastaa, estää ja mahdollistaa innovaatioiden leviämistä. Erityisinä kiinnostuksen kohteina on lisätä ymmärrystä siitä, minkälaiset toimintakulttuuriin liittyvät tekijät voivat lisätä innovaatioiden luomista ja hyödyntämistä koulussa ja kuntatasolla, sekä tuottaa näkökulmia siihen, mikä voisi olla valtakunnallisen toimijan rooli suhteessa opetus- ja koulutusalan innovaatioihin koulutuksen kehittämisessä.

Innolla kohti syksyä ja moniammatillista yhteiskehittämistyötä yhdessä kokeilijakuntien ja niiden kouluväen kanssa, hallinnon väkeä unohtamatta.

Kesäkuisin terveisin ja hyvää lomaa toivottaen,

Anneli, Paula, Ulla, Anna, Terésa, Karoliina ja Valpuri