Meidän koulusta lähtevät nuoret pärjäävät elämässä – #parastaennen Pohjois-Savo

Syyskuisena tiistaina matkusti iloinen kuuden hengen porukka Kuopiosta Helsinkiin. Olimme aikeissa osallistua Kokeilukeskuksen Kiihdyttämöön. Kaksi nuorisonohjaajaa, koulukuraattoria ja tiimivalmentajaa olivat päättäneet altistaa itsensä yhteiseen oppimiseen yhdentoista muun moniammatillisen tiimin kanssa. Meillä kuopiolaisilla oli yhteinen huoli siitä, että liian monet lapset ja nuoret eivät oikein kiinnity kouluun. Lähdimme hakemaan ymmärrystä tämän seikan taustalla oleviin ilmiöihin kokeilevan toiminnan avulla.

Pohjoissavolainen #parastaennen -hanke pyrkii siihen, että jokaisella perusasteen oppilaalla on tasa-arvoinen mahdollisuus oppia yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta merkityksellisiä taitoja. Yhteisöllisen toimintakulttuurin ja pedagogiikan rakentuminen koululle vaatii yhteisön oppimista. Tätä yhteisön oppimista tuetaan valmentamisen syklillä, jossa tiimivalmentajat valmentavat koulujen hanketiimiä, joka puolestaan valmentaa koko työyhteisöä. Tällainen oppimisen vauhtipyörä toteutuu jokaisella hankkeen 21 koululla viisi kertaa vuoden aikana.

Kokeilukeskuksen Kiihdyttämöön valikoitui koko hankkeestamme kolmen kuopiolaisen koulun sivupoluiksi nimeämämme kokonaisuus. Näille kolmelle koululle oli lisätty nuorisonohjaajan ja/tai koulukuraattorin resurssia tavoitteena opetella monitoimijaista toimintaa. Sen rakentuminen edellyttää asiantuntijuuksien yhdistymistä ja sitoutumista toimimaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteinen tavoite oli lasten ja nuorten kohtaamisten laadun parantuminen ja sitä kautta kouluun kiinnittymisen lisääntyminen.

Ensimmäisen Kiihdyttämö-päivän jälkeen tiimissä oli aistittavissa sellaista mahtavaa nytkädetsaveen-asennetta.

Tämä tavoite mielessä lähdimme ensimmäisessä Kiihdyttämössä pohtimaan ongelmaamme tarkemmin. Löysimme oivallisten Kiihdyttämö-työkalujen avulla ongelman taustalla turvattomuuden kokemuksia ja vuorovaikutukseen liittyvää kohtaamattomuutta. Nämä haasteet näkyvät sekä oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa että aikuisten käyttäytymisessä. Kiihdyttämössä onnistuimme luomaan yhteistä ymmärrystä ongelmamme juurisyihin ja kiteytimme muutostavoitteemme keksijä, futuristi, säveltäjä ja startup-yrittäjä Perttu Pölöseltä oppimaamme lauseeseen: ”Varmistamme, että meidän koulusta lähtevä nuori pärjää elämässä.” Kokeiluilla on tarkoitus vahvistaa turvallisuuden tunnetta ryhmässä, lisätä osallisuutta, kompetenssia ja oppimisen intoa ja parantaa vuorovaikutuksen laatua.

Ensimmäisen Kiihdyttämö-päivän jälkeen tiimissä oli aistittavissa sellaista mahtavaa nytkädetsaveen-asennetta. Jokaisella kolmella koululla lähti liikkeelle omanlaisia kokeiluja. Koululla, jossa sekä nuorisonohjaaja että koulukuraattori toimivat, muotoutui eri toimijoiden yhdistelmiä: laaja-alainen erityisopettaja ja koulukuraattori ohjaavat tunne-ja vuorovaikutustaitoja Art-ryhmässä, nuorisonohjaaja ja koulukuraattori ohjaavat yhdessä yläluokkien ryhmäprosesseja, koulukuraattori ja terveydenhoitaja ohjaavat hyvinvointitaitoja viidesluokkalaisille. Toisessa koulussa nuorisonohjaaja tekee itseään tutuksi sekä alakoululaisille että yläkoululaisille erilaisissa projekteissa opettajien kanssa. Kolmannella koululla koulukuraattori etsii uudenlaisia toimintamuotoja ryhmien ja pienryhmien toiminnassa sekä opettajatiimien aktiivisena jäsenenä. Kouluilla tapahtuvan kokeilutoiminnan yhtenä punaisena lankana on haastaa eri toimijat yhteiseen keskusteluun spontaanistikin, jotta yhteinen ymmärrys monitoimijuudesta lisääntyisi.

Kouluilla tapahtuvien kokeilujen reflektointipaikkana toimii tiimivalmentajien MoMo-valmennukset. Nuorisonohjaajat ja koulukuraattorit osallistuvat oman koulunsa hanketiimin valmennukseen ja ovat itse myös valmentamassa koko työyhteisöä valmentamisen syklissä. Näin kokeilusta tuleva oppi ei jää vain kokeilijoiden pääomaksi, vaan se on koko työyhteisön oppimisen prosessi. Tiimivalmentajat ovat ottaneet omaksi tavoitteekseen haastaa työyhteisöä parantamaan kohtaamisen laatua ja opettelemaan tunnetaitoja, jotka tutkimuksen mukaan ovat keskeinen tekijä perustehtävämme onnistumisessa. Toisena oppimisen haasteena jokaisessa hankekoulussa on lisätä ymmärrystä ja osaamista ryhmäprosesseista nimenomaan oppimisen kontekstissa. Kouluun kiinnittyminen on pitkälti ryhmään kiinnittymistä. Siinä meillä jokaisella koululla työskentelevällä on tehtävää, jotta sosiaalinen kompetenssi ja luova yhdessä toimimisen taito olisi mahdollista kehittyä.

Marraskuun puolessa välissä matkaamme jälleen Helsinkiin monta kokeilukertaa rikkaampana. Pääsemme jakamaan muille oppejamme ja oppimaan toisilta toisessa Kiihdyttämössä.

Parasta ennen -hankkeen tiimivalmentaja
Päivi Rimpiläinen