Minä kokeilen: Haastateltavana sivistystoimenjohtaja Aila Luikku

Miten kokeilukulttuuri istuu koulun arkeen? Entäs julkiselle sektorille? Mitkä ovat kokeilemisen hyödyt ja haasteet? Minä kokeilen -haastattelusarjassa ääneen pääsevät kokeilijat eri toiminta-aloilta.

“Hyvä ja tasapainoinen olo on suotuisa oppimiselle ja opettamiselle!” 

Tästä lähtökohdasta Ruovedellä on Tunne! Älyä! -muutoskokeilussa viimeisen vuoden aikana etsitty matalan kynnyksen keinoja vastata ajankohtaisiin haasteisiin, kuten stressiin, henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen, perheiden pahoinvointiin sekä yhteisöllisyyden puutteeseen. Kokeilun keskiössä ovat tunne- ja vuorovaikutustaidot. Niitä harjoittelemalla pyritään lisäämään hyvinvointia sekä pysähtymistä ja rauhoittumista kiireisen kouluarjen keskellä.

Kokeilutoimintaa Ruovedellä ajaa pieni muutostyöhön sitoutunut tiimi, jossa tiiviisti mukana on kunnan sivistystoimenjohtaja Aila Luikku. Tärkeimpänä tavoitteena Tunne! Älyä! -muutoskokeilussa Luikku nostaa esiin toimintakulttuurin muutoksen ja kertoo sen näkyvän esimerkiksi lisääntyneenä yhteisöllisyytenä uudehkossa yhtenäiskoulussa. Lisäksi kokeilun myötä hyvinvointi ja rauhoittuminen ovat lisääntyneet, myös koulun henkilöstön parissa.



Miten tässä on onnistuttu? Luikun mukaan yksi tärkeä tekijä kokeilun onnistumisessa on ollut vahva johdon tuki:

“Muutoskokeilussamme tunnekouluttajalla on ollut täysin minun tukeni takana koko ajan ja kaikki ovat sen tienneet. Olisi ollut paljon vaikeampaa saada jalansijaa kokeilulle tuolla koulussa, jos en olisi ollut tässä niin vahvasti mukana. Eli johdon tuki tällaisissa kokeiluissa on mielestäni äärimmäisen tärkeää.”

Johdon tuen lisäksi kokeilun onnistuminen on vaatinut myös hieman rohkeutta. Toisaalta sitä voi myös löytää kokeilemisen kautta – Luikun mukaan kokeileva kehittäminen ja sen menetelmät ovat rohkaisseet heitä. Aina ei tarvitse olla valmista suuntaa, vaan kokeilujen jälkeen voi vaikka palata takaisin, jos jokin ei tunnu hyvältä:

”Kokeileva kehittäminen edellyttää rohkeutta: aina kun lähdetään kokeilemaan uutta, se tarkoittaa muutosta. Se, että saa ihmiset mukaan siihen muutokseen vaatii sitä, että täytyy rohkeasti uskaltaa ja olla sitä mieltä, että nyt tehdään näitä asioita.”

Johtoportaan tuki tai rohkeus eivät kuitenkaan vielä yksin riitä, vaan muutokseen tarvitaan myös isomman joukon yhteistä panosta:

”Vaikka johdon tuki on tärkeää, niin me ei tämän pienen ydintiimin kanssa tätä muutosta saada aikaan, vaan meidän täytyy saada myös ne koulun ihmiset sitoutumaan.”

Tähän ajatukseen kiteytyy myös ensimmäinen kokeilijan viidestä askeleesta: Hanki kavereita! Kavereiden hankkiminen kokeilemiseen ei kuitenkaan aina ole aivan mutkatonta, ja työyhteisön innostaminen voi tuntua aika ajoin haastavalta. Ruovedellä osa henkilöstöstä syttyi Luikun mukaan heti kokeilusta, mutta osa suhtautui hieman varovaisemmin ja olivat skeptisempiä. Lopulta avain toimintakulttuurin muutokseen löytyi oppilaista:

“Ymmärsimme pienten kokeilujen myötä, että avain toimintakulttuurin muutokseen ovat ne oppilaat eikä se henkilöstö. Kun saimme oppilaat oivaltamaan Tunne-kokeilumme tärkeyden ja heidät haluamaan näitä hetkiä ja toimintaa sinne tunnille, niin myös henkilöstön asenne muuttui.”

Luikku uskoo oppilaiden vievän tunne-kokeilun tuomaa muutosta eteenpäin myös jatkossa. Hänen mukaansa on ollut innostavaa nähdä, miten kokeilu on lähtenyt elämään koulussa omaa elämäänsä juurtuen arkeen. Vaikka hanke virallisesti päättyy vuoden 2019 lopussa, niin Luikku toivoo, että kokeilun kautta syntyneet toimintamallit jäisivät heille rakenteisiin elämään vielä tulevaisuudessakin. Yhdessä tekeminen ja sen tärkeys näkyy myös Luikun visiossa tulevaisuuden koulusta:

”Toivoisin, että tulevaisuudessa menisimme siihen suuntaan, että oppilaat saisivat enemmän päättää asioista ja myöskin työskentelytavoista. Tietysti meillä on opetussuunnitelma, joka raamittaa näitä asioita, mutta voisimme varmasti löytää monenlaisia ja ihan uusia ratkaisuja, kun antaisimme oppilaille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa opiskeluun ja myöskin arviointiin.”

Lisäksi Luikku toivoisi hyvinvoinnin ja ihmisten kuuntelemisen lisääntyvän kouluyhteisöissä, niin oppilaiden kuin aikuisten parissa. Hänen mukaansa koulun tulisi olla kohtaamispaikka, jossa myös ikäihmiset voisivat olla enemmän mukana. 

Vaikuttaisi siltä, että Luikun visio voi hyvinkin toteutua ainakin Ruovedellä, jos Tunne! Älyä! -kokeilun vaikutukset jäävät elämään kouluarjessa.

Lue lisää Ruoveden kokeilusta täältä.

Haastateltava Aila Luikku on Ruoveden kunnan sivistystoimenjohtaja ja toimi lukuvuonna 2018-2019 myös Ruoveden yhtenäiskoulun rehtorina. Luikulla on pitkä kokemus opetustyöstä aineenopettajana, yliopisto-opettajana ja kansalaisopistosta. Sivistystoimenjohtajana hän on toiminut Ruoveden kunnassa vuodesta 2017.

Karoliina Karppinen
Sisällöntuottaja, Kokeilukeskus