Viisi askelta kokeilijalle – 2. Älä ryntää ratkaisuihin vaan rakastu ongelmaan

Kokeilukeskuksen ensimmäinen testiluontoinen Kokeiluohjelma on tulossa päätökseensä. Mitä mukana olleet tiimit eri puolilta Suomea ajattelevat vuoden mittaisesta matkastaan ja miten kokeilukulttuuri istuu koulun arkeen? Blogisarjassa syvennytään kokeilumatkan aikana kertyneisiin oppeihin askel askeleelta.

Kokeileva kehittäminen on monessa mielessä perinteisen suunnitelmallisen kehittämisen vastakohta. Kouluissa ja koko julkisella sektorilla on vahvasti sisäistetty suunnittelun kulttuuri, jonka hyveitä ovat selkeät tavoitteet, aikataulut ja jo projektisuunnitelmassa etukäteen määritellyt tulokset.

Näin oli tehty myös Raahen hankkeessa, kun tiimi osallistui Kokeiluohjelman käynnistystilaisuuteen. Kokeilijatiimi lähti alun perin liikkeelle teemalla, jonka keskiössä olivat hyvinvointiohjaajat: kiireettömät aikuiset koulun arjessa. Kokeiluohjelman kick offissa pysähtyminen ratkaistavan haasteen äärelle herätti kuitenkin tiimin ihmettelemään, miksi kouluun pitää palkata erikseen kiireettömiä aikuisia oppilaita varten. Onko koulussa tosiaan niin kiire, että kohtaamiselle ei ole aikaa? Uusi suunta hankkeelle löytyi kiireen taustalla vaikuttavien syiden selvittämisestä. Hypoteesina oli, että mistään vanhasta ei ole luovuttu, eivätkä uuden opetussuunnitelman laaja-alaiset taidot ole tulleet luontevaksi osaksi opetusta. 

Se, mikä voi suunnitelmallisuuden silmälasien läpi katsottuna näyttäytyä heiveröisenä hankesuunnitteluna, on kokeilukulttuurin näkökulmasta asian ytimessä.

Se, mikä voi suunnitelmallisuuden silmälasien läpi katsottuna näyttäytyä heiveröisenä hankesuunnitteluna, on kokeilukulttuurin näkökulmasta asian ytimessä. Sen sijaan, että kiirehdittäisiin toteuttamaan ensimmäistä esiin putkahtavaa ratkaisuideaa, pysähdytään hetkeksi käsillä olevan ongelman ääreen. Näin varmistetaan, että ollaan ratkaisemassa todellista haastetta, eikä kehittämässä laastariratkaisua oireeseen.

Kokeiluohjelman alkutaipaleella ongelmaan syventyminen tuntui monesta tiimistä hiukan hankalalta. Ehkä olemme jo niin tottuneita muotoilemaan korkealentoisia tavoitteita hankesuunnitelmiin ja avustushakemuksiin, että katseen kääntäminen ongelmiin tuntui aluksi epäluontevalta ja negatiiviselta. 

Ongelmiin ei kuitenkaan ole tarkoitus jäädä vellomaan, vaan kiinnostavan ongelman löydyttyä ideoita pyritään konkretisoimaan mahdollisimman nopeasti ja yksinkertaisesti käytäntöön. Jos testaaminen osoittaa, että suunta ei ole oikea, palataan nopeasti takaisin ja testataan jotain muuta. Ymmärrys käsillä olevasta ongelmasta lisääntyy. Kokeilemalla ja havainnoimalla nähdään, mitä asioita kannattaa kehittää, ja toimimattoman ratkaisun kehittäminen voidaan lopettaa jo alkuunsa. Näin säästyy sekä aikaa että rahaa.

Katso videolta, mitä tapahtui, kun Raahen kokeilijatiimi rakastui ongelmaan:

Ulla Teräs
Kehittäjä, Kokeilukeskus

Kuvitus: Linda Saukko-Rauta