Toinen kiihdyttämöpäivä kutsui kokeilijat ja sparraajat Sparraamoon oppimaan yhdessä

Monet tämän hetken vaikeat haasteet ja ongelmat näkyvät koulujen arjessa, mutta eivät ole enää ratkaistavissa yksin koulun sisällä perinteisen hankekehittämisen keinoin.  Sen rinnalle tarvitaan suunnitelmallisia kokeiluja ja nopearytmisempää yhdessä tekemistä, jossa tartutaan vaikeilta tuntuviin haasteisiin. Niiden ratkaiseminen aloitetaan pienesti, erilaisia vaihtoehtoja kokeillen ja ymmärrystä käsillä olevasta ongelmasta syventäen.  Tällainen uudenlainen tekeminen ei synny itsestään, vaan se vaatii tukea ja oppien jakamista yhdessä muiden kanssa, uudenlaisten menetelmien ja tekemisen omaksumista sekä itsensä haastamista. Tähän yhtenä tukemisen ja ohjauksen tapana olemme käynnistäneet #paraskoulu-kiihdyttämön, jossa olemme kokeilijatiimien matkassa jakamassa osaamista ja oppimassa puolen vuoden ajan.

#Paraskoulu-kiihdyttämössä olemme alkusyksyn aikana etsineet ja kyseenalaistaneet tutkittavaa ongelmaa, asettaneet muutostavoitteita sekä kartoittaneet sidosryhmiä, joita tarvitaan mukaan ongelman ratkaisuun. Kokeilijatiimit ovat kukin lähteneet omasta näkökulmastaan ratkaisemaan käsillä olevaa haastetta tai ongelmaa ja tehneet erikokoisia kokeiluja. Tiimit ovat haastatelleet mm. opettajia, oppilaita, koulun henkilöstöä ja huoltajia. Näitä kokemuksia ja oppeja tiimit dokumentoivat systemaattisesti omaa oppimista tukevaksi, mutta he jakavat kokemuksiaan myös sähköisellä työskentelyalustalla toisilleen vertaisoppimisen näkökulmasta. Jokainen kokeilu on suunniteltu ja niillä on selkeä tavoite, alku ja loppu. Oli kokeilu pieni tai suurempi, sen loputtua on tärkeää pysähtyä koko tiimillä kirjaamaan opit ennen kuin toimintaa suunnataan eteenpäin.

18.11 kokoonnuimme toiseen yhteiseen lähipäivään Helsinkiin. Päivän tavoitteena oli tuoda kokeiluosaamista ja -kokemuksia niin Kokeiluohjelmassa mukana olleilta Raahen, Inkoon ja Kauniaisten tiimeiltä kuin Kokeilukeskuksen asiantuntijoilta. Sisältösparrausta kokeilijoiden työhön toivat asiantuntijat Opetushallituksesta ja Peruskoulufoorumin seurantaryhmästä. Katso alla olevalta videolta, millaisissa tunnelmissa kiihdyttämöpäivää vietettiin.

Sparraamon lähtökohtana oli se, että jokainen läsnä ollut asiantuntija luopui ”asiantuntijahatustaan” ja oli oppimassa myös itse. Millaisia ajatuksia tällainen työskentelymuoto herätti sparraajissa?

”Ehdimme ja rohkenemme tehdä kovin vähän vastaavaa sparraamista. Koulumaailman asiantuntijayhteisössä varotaan liiaksi jakamista esimerkiksi epäonnistumisen pelossa tai keskeneräisyyden näkymisessä. Olen kokenut iloa ja helpotusta siinä, miten olen itse ja olemme tiimissä ja työyhteisössä Kokeiluohjelmaan osallistumisen ja nyt myös Sparraamon myötä oppineet näitä taitoja”, kommentoi Inkoon kokeilijatiimin jäsen ja Merituulen koulun rehtori Satu Suonpää.

Millainen on sparraajan tehtävä? Mitä se vaatii ja mitkä ovat sparrauksen haasteet? Sparraamoon osallistuneet asiantuntijat ja Kokeiluohjelman kokeilijat avaavat ajatuksiaan tästä oppimisen muodosta oheisella videolla:

Seuraavalla etäjaksolla kokeilijatiimit laajentavat kokeilujaan ja edelleen syventävät ymmärrystä käsiteltävästä ongelmasta. Lisäksi he laajentavat käsitystään tarvittavista sidosryhmistä pohtimalla, keiden muiden tulisi olla mukana ongelman ratkaisussa ja toisaalta millaista erilaista osaamista ja näkökulmia tarvitsemme haasteen ratkaisemiseksi? Keitä emme vielä ole kuulleet?

Kiihdyttämön toivotaan rohkaisevan tiimejä myös ideoimaan isommin ja rohkeammin, koska epäonnistuminenkin on sallittua. Kun ideaa on ensin testattu pienesti ja oppeja kerryttäen siirrytty kohti laajempaa ja vahvempaa kokeilua, voi jälkeenpäin havaita, että epäonnistuneet testit ovatkin itse asiassa olleet tärkeä osa oppimisen polkua; ne ohjaavat meitä oikeaan suuntaan ja poispäin toimimattomista ratkaisuista.

Lue lisää Kiihdyttämöläisten kokeiluista ja kokemuksista heidän kirjoittamistaan blogeista:


Valpuri Kurppa
Kehittäjä, Kokeilukeskus