Minä kokeilen: Haastateltavana rehtori Juha Yli-Hynnilä

Miten kokeilukulttuuri istuu koulun arkeen? Entäs julkiselle sektorille? Mitkä ovat kokeilemisen hyödyt ja haasteet? Minä kokeilen -haastattelusarjassa ääneen pääsevät kokeilijat eri toiminta-aloilta.

Kurikassa Kaikki kouluun! -hankkeen tavoitteena on alakouluikäisten oppilaiden koulupoissaolojen väheneminen sekä yhtenäisen toimintamallin luominen kaupunkiin. Kokeiluohjelman aikana poissaolojen ongelmaa lähestyttiin kokeilevan kehittämisen keinoin. Erilaisia lähestymistapoja kokeilemalla on pyritty selvittämään poissaoloihin vaikuttavia syitä sekä etsimään tapoja ottaa poissaolot puheeksi jo varhaisessa vaiheessa.

Kurikan kokeilutiimiin kuuluvan rehtori Juha Ylä-Hynnilän mukaan näkökulma kehitettävään ongelmaan on muuttunut moneen kertaan, mutta yhtenä vahvana näkökulmana on noussut ajatus siitä, että kyse on oppilaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Kurikassa oppilaita on osallistettu pohtimaan, millaiseen kouluun on hyvä tulla ja mitkä asiat toisaalta haittaavat kouluun tulemista. Lisäksi keskusteluun on otettu mukaan huoltajat: mitkä ovat heidän mielestään syitä poissaoloihin ja millaista tukea he kaipaisivat poissaoloihin puuttumiseen? Yli-Hynnilän mukaan keskustelu koulupoissaoloista onkin poikinut myös laajempaa hyvinvointikeskustelua sekä oppilaiden että myös opettajien ja henkilökunnan osalta.

Kurikan kokeilun näkökulma on siis Yli-Hynnilän mukaan laajentunut alkuperäisestä ajatuksesta. Kokeilemiselle tyypillistä onkin, että alkuun ei ole selvää, mihin kokeileminen meidät lopulta vie. Alun suunnitelmat voivat matkan varrella muuttua ja suunta vaihtua moneen kertaan. Siksi kokeilemaan ryhtyessä onkin tärkeää varautua yllätyksiin ja pitää mieli avoinna mahdollisille muutoksille. Tämä vaatii usein epävarmuuden sietokykyä sekä välillä astumista epämukavuusalueelle.

Yksi tapa varautua yllätyksiin on lähteä liikkeelle pienesti. Tämä on Yli-Hynnilän mukaan yksi keskeisistä opeista, joita he Kurikassa oivalsivat:

Jos ajattelee ihan semmosia käytännön oppeja, niin jos nyt pitäisi tehdä uudestaan tätä hanketta tai lähteä suunnittelemaan siitä Kokeiluohjelman alusta uudestaan, niin ehkä tarkempaa ja tiukempaa rajausta lähdettäis kyllä tekemään. Että vähän liian isojakin paloja lähdettiin aluksi ottamaan. Pidettäis ne kokeilut pienempinä ja lähdettäis vähän pienemmistä paloista liikkeelle, niin se on ehkä ollut semmonen oppi.”

Toisaalta kokeilujen tuomat uudet polut ja suunnanmuutokset ovat tuntuneet Yli-Hynnilästä innostavilta, kun tuttuun asiaan on auennut uusia näkökulmia:

“Kun koulupoissaolojen ilmiötä on tutkittu ja pähkitty ratkaisuja erilaisilla menetelmillä, niin sitten on saatu palasteltua sitä teemaa monella tavalla, ja monesta eri näkökulmasta päästy tutkimaan ja tutustumaan siihen. Sitten on tullut paljon uusia ajatuksia matkan varrella. Se on ollut tosi kiehtovaa ja jännää, että vaikka asia on sinällään tuttu ympäri Suomea, ja ympäri maailmaakin, niin aina on auennut joku uus polku, millä on saanut taas täydennettyä sitä omaa hanketta.”

Mutta miten pienen kokeilutiimin innostuksen saisi levitettyä laajemmin työyhteisöön? Tämä on Yli-Hynnilän mukaan ollut kokeilussa hieman yllättäväkin haaste:

“Jos ajatellaan laajemmin ja vähän johtamisenkin näkökulmasta, niin kyllä se sellasen innon ja sen hankkeen merkityksen ja sanoman levittäminen, ja se, että saa innokasta porukkaa mukaan lisää, niin se on kyllä haaste. Että kun joku pieni porukka on aluksi kovin innoissaan asiasta ja täynnä ideoita, niin sitten kun siihen arkeen pääsee, niin miten sitä sais sitä intoa jatkettua ja miten sitä sanomaa saa vietyä eteenpäin niin, että muutkin siihen lähtee mukaan.”

Jos ei anna edes mahdollisuutta kokeilemiselle, niin sitten voi jäädä monta hyvää polkua käymättä lävitse.

Kokeillessa on myös tärkeä muistaa, että epäonnistuminenkin on sallittua. Jos kokeilua kohtaa odottamaton yllätys ja alkuperäiset ajatukset menevät mönkään, tärkeää on silloin pysähtyä miettimään, mitä tästä opittiin ja miten voisimme tästä kokemuksesta hyötyä ja mennä eteenpäin. Tämä on Yli-Hynnilän mukaan hieno piirre kokeilevassa kehittämisessä:

“On ollut tosi helpottavaa jotenkin, että tavallaan on semmonen lupa epäonnistuakin, ettei kaikki tartte mennä heti ihan putkeen. Että jos ei nyt kaikki heti lähde sujumaan, niin sitten siitä aukeaa kuitenkin aina uusia näkökulmia hyvinkin helposti, ja pääsee kuitenkin sen asian kanssa eteenpäin sitten taas ehkä siitä uudesta näkökulmasta.”

Arjessa kokeileva kehittäminen näkyy Yli-Hynnilän mukaan esimerkiksi erilaisina uusina työkaluina sekä rohkeutena lähteä kokeilemaan erilaisia ratkaisuja:

“Varmaan se ainakin näkyy siinä, että on saanut kaikennäkösiä työkaluja matkaan siitä kehittämismaailmasta. Jos nyt kohdataan vaikka koulussa joku ongelma, oppilaat kokee vaikka että joku asia pitäis olla paremmin, niin voidaan sitten lähteä testaamaan sitä, että olisko siihen joku ratkaisu löydettävissä.

Että semmonen rohkeus siihen, että kaiken ei tartte olla heti valmista, vaan voi lähtee testaamaan. Ja muuten sitten ei tosiaan tiedä, että onko siinä ratkaisussa edes mitään järkeä, jos ei testaa. Jos ei anna edes mahdollisuutta sille kokeilemiselle, niin sitten voi jäädä monta hyvää polkua käymättä lävitse.”

Yli-Hynnilä kannustaisikin muita rohkeaan ideointiin ja hulluimpienkin ideoiden testaamiseen:

“Mä oon jotenkin itte ollu sitä mieltä aina, että mitä hullumpia ideoita, niin se on aina vaan parempi. Että kannattaa vaan miettiä isosti ja vähän hassustikin ehkä joskus, ja sitten lähtee kattomaan sitä realismia niiden hullujen ideoiden päälle myöhemmin. Aina kannattaa pallotella kaikennäkösiä pölhöltäkin tuntuvia ideoita, niin sitten pääsee vähän uuteen näkökulmaan helpommin.”

Yli-Hynnilän mukaan ei siis kannata ensikädeltä katsomatta tyrmätä mitään hullultakaan tuntuvaa ideaa, vaan aina kannattaa rohkeasti kokeilla. Muuten ei voi tietää, mihin kaikkeen idea voisikaan johtaa.

Lue lisää Kurikan kokeilusta täältä.

Haastateltava Juha Yli-Hynnilä on aiemmin työskennellyt luokanopettajana ja vs. rehtorina Jurvan yhtenäiskoulussa sekä erityisopettajana Kurikan yhteiskoulussa. Nykyisin hän toimii rehtorina Kirkonkylän koulussa.

Karoliina Karppinen
Sisällöntuottaja, Kokeilukeskus